Viimeiset pari viikkoa olemme kulttuurilähtöisen valmistamisen tunneilla harjoitelleet tapetointitöitä. Koulumme tiloissa on upea remppavintti, jonne on ihan meitä sisustusopiskelijoita varten rakennettu väliseiniä, jotta pääsemme käytännössä oppimaan, harjoittelemaan, testaamaan ja tekemään virheitä erilaisissa pintaremonttitöissä. Ja kuten sanottu, tapetoinnista aloitettiin.
|
Kuvassa etualalla liisteröintipöytä ja työvälineitä, kuten tapettien
poistamiseen tarkoitettuja lastoja, vatupassi ja sieni. Taustalla
keskellä näkyy pitkä ja kapea vuotien leikkauspöytä. Lattiat ja työtasot
on hyvä suojata kunnolla ennen tapetointitöiden aloittamista. Kuvassa
näkyvät myös harjoitusseinät, jotka ovat valkoiseksi maalattua levyä. |
Tapetointityö aloitetaan yleensä seinäpintojen puhdistamisella. Uusikin kohde on hyvä vähintään pestä miedolla yleispuhditusaineella juuri ennen tapetointia, jotta uudet tapetit kiinnittyvät varmasti seinään. Jos seinässä on entuudestaan tapettia, voi sen poistaminen tuottaa tuskaa, mutta apukeinoja ja -välineitäkin löytyy:
- Lämmin vesi, jota valeltiin kostealla sienellä. Tapetille tuli antaa aikaa vettyä, niin homma helpottui.
- Jos pelkkä vesi ei tehonnut, veden sekaan voi lisättiin muutama desi valmista liisteriä tai ohjeen mukaan tapetin irroitukseen tarkoitettua ainetta. Näissäkin tavoissa oli tärkeää malttaa odottaa tapetin vettymistä.
- Laitteista testattiin vesihöyryä tuottavaa vehjettä, jonka lastamaisella suuttimella käytiin tapetti kohta kohdalta läpi. Toimii erityisesti jämähtäneisiin kuitu- ja paperitapetteihin, jotka tuppaavat yleensä irtoamaan hermoja raastavan ohuina suikaleina. Suosittelen!
Tapetti irtoaa usein kahtena kerroksena. Pinta irtoaa usein vetämällä isompina lohkoina. Seinäpintaan jämähtäneen tapetinpohjan irroittamiseen toimivat hyvin samat keinot, aika sekä poistamiseen tarkoitettu metallilastalla työntely. Kun vanhat tapetit ovat irti kannattaa vielä tarkistaa pinnan tasaisuus ja väri. Mahdolliset reiät paikataan, lattia- ja kattolistat poistetaan sekä tarvittaessa seinä pohjamaalataan tai pohjustetaan tasoitetapetilla.
|
Muita tapetoinnissa hyödyllisiksi osoittautuneita välineitä ovat mm. työporras/-tikas,
pitkä metalliviivain, mattopuukko, metrimitta, harja, valmisliisteri,
liisterisuti, rätti, sanko ja lämmin vesi. |
Varsinainen tapetointi aloitetaan vuodan pituuden selvittämisellä ja
leikkaamisella. Joustovaraa on hyvä varata ainakin 5 cm/ vuota. Toinen
työtapa on vetää tapetti rullasta liisteröidylle seinälle ja katkaista
määrämittaan asennuksen jälkeen tai yhteydessä.
Ensimmäistä vuotaa ei yleensä kannata aloittaa seinän reunasta tai
nurkasta, koska se voi olla vino. Niinpä valitaan piste esim.
10-20 cm:n etäisyydelle seinän reunasta, jonka kautta vatupassilla, laserviivaimella tai luotisuoralla piirretään pystysuora viiva lattiasta kattoon. Ensimmäisen vuodan reuna asetetaan mahdollisimman tarkkaan kulkemaan sitä pitkin. Seuraavien vuotien kohdalla riittää, että vatupassilla tarkistaa asennettujen vuotien suoruuden.
|
Oppitunneilla päästiin kokeilemaan erilaisia tapoja asentaa erilaisia tapetteja. Tässä kuvasarjassa asennetaan kuitu- ja vinyylitapetteja suoraan liisteröidylle seinälle. |
|
Käsi on artesaanin (ja tapetoijan) tärkeä työväline. Kädellä tuntee, onko tapetin alle jäänyt ilmakuplia vai liisteriklimppejä. |
|
Liika tapetti poistetaan ylä- ja alareunoista heti asennuksen jälkeen mattopuukolla ja viivaimella. Liika liisteri taas kostealla liinalla kevyesti pyyhkimällä. |
|
Raitatapetista on lähes mahdoton erottaa vuotien rajoja varsinkaan kuivumisen jälkeen. |
Ensimmäinen tapetointiharjoitus tehtiin nollakohdisteisilla tapeteilla. Yksiväriset ja simppelikuvioiset tapetit ovat nollakohdisteisia,
joilloin vuodan asettelua tai aloituskohtaa ei tarvitse miettiä. Kohdistusohjeet ja tapetin muut tärkeät tiedot (kuten valmistuserä, valonkesto ja pesuohje) löytyvät aina rullan päällä olevasta esitenauhasta, joka kannattaa säilyttää vähintään seinän valmistumiseen saakka. Tapettisymboleihin voi tutustua esimerkiksi
täällä.
|
Tapetin esitenauha, josta nimen lisäksi selviää paljon muutakin. Vasemmalla yläkulmassa symbolimerkinnät vasemmalta oikealla pesuohjeesta, valonkestosta ja poistamisesta. Oikealla alakulmassa ovat tiedot tapetin valmistuserästä, tapetissa olevan kuvion korkeudesta ja sen kohdistuksesta asennusvaiheessa sekä rullan koosta. |
Seuraavana harjoitteena oli tasakohdisteinen paperitapetti. Tasakohdisteisessa tapetissa asennusajatuksena on etsiä rullasta aina sama kohta vuodan yläreunaan. Tällöin kuvio jatkuu oikein myös vasemmalta oikealla edetessä.
|
Tasakohdisteinen kuviotapettiseinä. |
|
Paperitapetti teki kuivuessaan pienen kepposen ja kutistui, jolloin vuodan vaihtumiskohta tuli vaaleassa tapetissa hieman näkyviin. Tältä voi välttyä asettamalla vuodat hienonhienosti puskuun asennusvaiheessa. Tämän vuoksi on myös tärkeää, että seinän pohjasävy on melko lähellä tapetin väriä. |
Viimeisenä tapetointiharjoituksena oli vuorokohdisteinen tapetti, jonka asennus vaatiikin jo hieman enemmän aivotyöskentelyä, varmistelua, laskentaa sekä hävikkivaroja. Vuorokohdistus tarkoittaa asennuksessa sitä, että kuvion tulee jatkua joka toisessa vuodassa samasta kohtaa. Näin ollen vuotien leikkaamiseen käytetään kahta rullaa, jotka kannattaa nimetä esim. 1 ja 2. Jos tapetointi aloitetaan rullan 1 alusta, seuraava vuota leikataan rullan 2 siitä kohdasta alkaen josta 1. vuodan kuvio jatkuu oikein vasemmalta oikealle tarkasteltaessa. Näin on tiedossa ne kuvion kohdat, joista vuodat tulee jatkossa aina aloittaa, jotta kuvio säilyy ehjänä.
|
Vuorokohdisteinen tapetti ja sen esitenauha. |